Lepkankaan kivi on helppo löytää, sillä se on merkitty karttoihin merkinnällä "Vanha rajakivi". Lisäksi Säkäjärven tieltä kääntyvän metsätien vierestä löytyy laatta Uudenkaupungin rauhan rajakivestä. Uudenkaupungin rauhan myötä Ruotsi menetti suurvalta-asemansa ja erilaisia rajakiviä käytettiin merkkeinä uusista valtakunnan rajoista. Metsätietä loivaan ylämäkeen kulkien kivi on alle 100 m:n päässä Säkäjärventiestä.
Kivessä huomio kiinnittyy ensin sen kokoon, sitten laattaan, joka kertoo sen olevan lain suojaama muinaisjäännös. Museoviraston määritelmän mukaan muinaisjäännökset ovat "maassa tai vedessä säilyneitä muistoja menneistä sukupolvista. Ne kertovat elämisestä, asumisesta, liikkumisesta, elinkeinojen ja uskonnon harjoittamisesta sekä kuolleiden hautaamisesta."
Useissa rajakivissä on toisella puolella venäläisten ja toisella puolella ruotsalaisten merkintöjä. Lepkankaan kivessä on sen kaakkoissivulla venäläisten kaiverruksena plus-merkin muotoinen risti,
ГPAH (GRAN), sekä vuosiluku 1722. Lepkankaan kivestä ei löydy ruotsalaisia kaiverruksia, joita ovat kruunu ja F-kirjain, jotka viittaavat kuningas Fredrik I:seen.
Lepkankaan kivessä on sen kaakkoissivulla suuri, viistottainen halkeama. Kiven eteläinen ja kaakkoinen alaosa muodostavat kielekkeen, jonka alle normaalikokoinen ihminen tai kaksikin mahtuu tarvittaessa kyykistymään sateensuojaan.
Lännen ja/tai pohjoisen puolelta kiveä lähestyttäessä se jää suuresta koostaan huolimatta helposti huomaamatta. Luoteispuolelta kivi muistuttaa alaosaltaan pyöreää munaa. Kiven päällyspuoli on sammalen ja havujen peittämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti