Retkiluistelun lähtöpaikkana oli Paasikivi-Kekkosentien varressa sijaitseva Bikinibaari, josta luistimia, monoja, sauvoja ja muita tarpeellisia varusteita vuokrataan. Bikinibaari henkilökunta huolehtii myös reitin auraamisesta baarilta Siilinkarille. Joinakin aikaisempina vuosina, kun jäätilanne on ollut parempi, luistelurata on muodostanut lenkin, tänä vuonna luistellaan edestakaisella reitillä. Baanalla on pituutta noin neljä kilometriä suuntaansa.
Siilinkari on paitsi Tampereen keskustassa sijaitseva Linkosuon kahvila, myös pieni luoto, johon on 1900-luvun alkuvuosina rakennettu loistotorni kivikosta varoittamaan. Tunnetuimpia tapahtumia Siilinkariin liittyen on ehkä lähistöllä tapahtunut höyrylaiva Kurun uppoaminen vuonna 1929 syysmyrskyn aikana. Onnettomuudessa hukkui toistasataa ihmistä, eikä muutamia heistä ole koskaan löydetty.
Talviaikaan Siilinkari on suosittu ulkoilukohde niin kävellen, luistellen kuin hiitäenkin. Siilinkarin läheisyyteen pystytetään viikonloppuisin kota, josta voi ostaa virvokkeita retkeilyä piristämään.
Niin - ja se luistelu... Mukavaa, mutta vaikeaa. Ylä- ja alaraajani eivät millään suostuneet tekemään yhteistyötä, eikä motorinen hahmotuskykyni riittänyt ymmärtämään, että samalla kun liu'un eteenpäin jalkaa pitäisi työntää sivulle. Ensimmäisen 300 metrin jälkeen säären etuosat alkoivat kiukutella kuin parhaassa penikkataudissa - oireet onneksi loppuivat nopeasti luistelun jälkeen - ja illalla polvenojentajat kertoivat, että jotain uutta oli tullut tehtyä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti