Hauhian mylly

Syksyn lähestyessä satuin pyöräretkelläni ohittamaan Miehikkälässä Hauhiantielle joen kupeeseen 1882 rakennetun myllyn. Ilmeisesti Hauhian mylly kuuluu kohteena myös jonkinlaiseen pyöräilyreittiin, sillä sen kupeessa on postilaatikko, johon teipattu lappu kertoo sen olevan kohde nro 16 pyörävaelluksella ja sisällä on "reissuvihko" kynineen. Lisäksi museovirasto mainitsee sen histo-riallisesti arvokkaana vanhana rakennuksena.

Mylly on ollut aktiivisessa käytössä vielä ainakin 1950-luvulla. Kulkiessani huomioni kiinnittyi paitsi rakennukseen myös sen edessä oleviin aidon näköisiin ja kokoisiin ihmispatsaisiin, jotka kuvaavat mm. jauhosäkkejä kantavia ihmisiä ja istuvia tukkijätkiä. Patsaat näyttivät olleen kauan paikoillaan, sillä ne olivat mukavalla tavalla sammaloituneet. Ympäröiville kiville oli myös sijoiteltu lintuja ja muita eläimiä myllyä katselemaan.

 Myllyä kierrellessäni huomasin valtavan määrän patsaita myös vastakkaisella puolella tietä olevan talon pihalla, ja uteliaisuuttani kävelin pihaan niitä ihmettelemään. Olin kuvitellut talon tyhjäksi, mutta siinä patsaita tutkiessani talosta käveli ulos sangen reippaasti pieni, liki 90-vuotias rouva - Sylvi Hauhia - joka kertoi vuosien varrella tehneensä kaikki patsaat betonista tai vieressä virtaavasta joesta nostamastaan savesta.

Patsaat kuvaavat tekijänsä mukaan omaa perhettä, ihmisiä omissa askareissaan, maatilan touhuja, metsän eläimiä ja entisaikojen elämää ainutlaatuisella tavalla. Ulkona puutarhan katveessa patsaita on pitkälti toista sataa... Eivätkä patsaat ole koskaan olleet näyttelyissä - näyttely on siinä, rouvan pihamaalla, kesät talvet!

"Patsasnäyttely" ei kuitenkaan päättynyt pihalle, sillä myös vanha navetta oli täynnä mitä erilaisimpia eläin- ja satuhahmoja. Sain lisäksi kutsun sisälle mökkiin katsomaan kokoelmaa pöllöistä, jotka olivatkin valloittaneet yhden kokonaisen seinähyllyllisen tilaa.

Myös parhaista suomalaisurheilijoista oli tehty huikeita noin 10 cm korkeita näköispatsaita omien lajiensa parissa. Erityisesti talvilajit näyttivät olevan hyvin edustettuina, mutta löytyi joukosta myös pari panijaa esimerkkeinä Markot Ylihannuksela ja Asell, muutama yleisurheilija kuten Arsi Harju ja juuri uransa lopettanut Tommi Evilä sekä eturivissä pyörätuolikelaaja Leo-Pekka Tähti.

Sylvi kertoi asuneensa puolisoineen talossa vuodesta 1953 ja tehneensä patsaita vähitellen. Kesäisin enimmäkseen ulossijoitettuja betonipatsaita ja talvisin sisätiloihin sijoitettuja savipatsaita, jotka polttamattomina eivät kestäisi ulko-olosuhteita. Patsaita löytyi niin kylätansseista artisteineen kuin tunnetuista satuhahmoista, joista yhtenä mainittakoon muumit. Erityisesti ulkona tuntui kuin olisi astunut sadun maailmaan - niin aitoja patsaat olivat.

Kaikista sadoista patsaista oma suosikkini oli kuitenkin ehdottomasti navetasta löytynyt kypäräpäinen karhu!