Nyt kun sää vihdoin lämpeni, alkoi mökkipihassa pörinä. Viikonloppuna kaikenlaisia ötököitä pyöri joka kulmalla, mutta ehdottomasti iloisimman värisiä olivat sudenkorennot. Niistä kooltaan (aikaisemmin esiteltyä ruskoukonkorentoa lukuunottamatta) suurin, etelänukonkorento (Aeshna mixta), oli ainoa, jonka mielestäni sain varmuudella tunnistettua.
Etelänukonkorento on noin 6 cm mittainen, siis pienempi kuin muut ukonkorennot. Hyvä tuntomerkki on takaruumiin tyvessä oleva kolmiomainen, väriltään vaalea kuvio. Myös keskiruumiin leveät sivujuovat ja samanlevyinen tumma juova niiden välissä on hyvä apukeino tunnistamiseen. Suomessa Eteläukonkorento on levinnyt eteläisen rannikon alueelle. Usein sen voi tavata metsäaukioilla tai muuten suojaisilla paikoilla. En tiedä, onko kyseessä lajille tyypillinen käyttäytyminen, mutta tämä yksilö lensi hyvin matalalla verrattuna vaikkapa ruskoukonkorentoon...
Muita pihalla pörränneitä korentoja olivat (ehkä) punasyyskorento (Sympetrum vulgatum), joista kuvissa nuoret yksilöt sekä tummasyyskorento (Sympetrum danae), joka on levittäytynyt lähes koko Suomen alueelle. Tummasyyskorento on pienin aitosudenkorento, joka maassamme elää.
Jos nyt joku nämä korennot varmuudella tunnistaa, niin kommenttikentässä voi kertoa minkälaisista otuksista on kyse! Myös valistuneet arvaukset otetaan vastaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti