Aurinko vuorokauden eri aikoina ja kaikenlaiset enemmän tai vähemmän kiinnostavat pilvimuodostelmat näyttivät olevan kameran tähtäimessä usein. Useammasta kuin yhdestä kuvasta ihmettelin, mitä olen yrittänyt kuvata...
Osassa kuvista oli toki selkeä kohde, kuten viime viikonloppuna muuttomatkallaan olleet valkoposkihanhet. Suurimmassa näkemässäni, mökin viereiselle pellolle laskeutuneessa parvessa oli kaikkiaan pari tuhatta hanhea. Hanhia kuvaamassa ollut paikallinen lintuharrastaja kertoi lintuja olleen aamulla jopa nelisen tuhatta, mikä on varmasti ollut aivan huikea näky aamuauringon noustessa merellä!
Superkuun pimmennys syyskuun lopussa jäi kuvaamatta, vaikka nousin sitä varten aamuyöstä ylös ja tallustelin pihalle. Taivaalla oli tuolloinkin niin paksuja pilviä, että tunnin valvomisen jälkeen painuin takaisin nukkumaan. Otin vahingon takaisin viikko takaperin tähtikirkkaana yönä ja kuvasin naapurin saunamökkiä...
Koko kesän mökin viereiseltä pellolta on kuulunut älytöntä pörinää, kun mökkinaapurin pojat ovat ajelleet pellolla ja metsässä milloin kaksipyöräisillä, milloin nelipyöräisillä moottorivempaimilla. Kesällä kuitenkin yllätti ääni yläilmoista: moottoroitu varjoliidin päristeli iloksemme useampia kierroksia välillä puiden latvuksia hipoen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti