Polku on reitti

Polku on luonnossa kulkeva reitti kahden pisteen välillä. Ja metsäisessä luonnossa on aina polkuja.
Yksi metsäpolku on puistossa, toinen viidakossa, kolmas kaukana korvessa. Polku voi olla tie tai katu, kuja tai väylä, rata tai reitti.
Se ei välttämättä kulje puiden seassa, vaan saattaa syrjähdellä pihateille ja pientareille, asfaltillekin.
Eikä aina pysytä pelkästään kuivalla maalla...

keskiviikko 3. elokuuta 2016

Moronvuoren päivätupa Valkmusassa

Valkmusan kansallispuisto oli pyöräretkeni viimeinen "suunniteltu" kohde, vaikkakin tutustumiseni kansallispuistoon keskittyi Moronvuoren päivätuvan ympäristöön. Kansallispuiston alue muodostuu kahdesta suojellusta suoympäristöstä: läntisemmästä Munasuosta ja itäisemmistä Kananiemen- ja Mustajärvensuosta. Moronvuoren päivätupa on Kananiemensuon koillisosassa ja opasteet päivätuvalle alkavat tieltä 170 läheltä Iivarinmäkeä (ennen Heinlahden luonnonsuojelualuetta lännestä päin tultaessa). Moronvuoren vieressä on puolustusvoimien hallinnoima Haukkavuoren alue.

Autoilijoille parkkipaikka on osoitettu parin kilometrin päässä tuvasta, mutta pidemmällekin autolla pääsee. Riskinä on - kuten joku on viestissään todennut - että auto ja kyytiläiset saattavat jäädä portin taakse... Faktatietoa asiasta minulla ei ole, mutta kuvittelen portin olevan kesäaikaan pääasiassa auki. Toisaalta, viimeiseltä mahdolliselta autolla ajettavalta paikalta jää Moronvuoren päivätuvalle vielä reilusti käveltävää juurakkoista ja kivistä polkua, joten esteetön alue ei ole missään tapauksessa.

Omalta reissultani jäi harmittamaan, etten malttanut jäädä kuvaamaan Piifeltin salmea, kun kuvittelin palaavani sinne iltakävelyn merkeissä. En palannut. Olen usein aikaisemminkin todennut, että aina, jos jossain näkyy jotakin kuvaamisen arvoista, kannattaa pysähtyä heti. Näky, aika, valo tai hetki ei kuitenkaan ole myöhemmin sama. Ja kuten minulla nyt, jäivät hienot maisemat kuvaamatta.

Niin, todettakoon vielä, että kyseinen viitoitettu reitti on myös ainoa maastopyöräillen tai hevosella sallittu kansallispuiston alueella luonnon säästämiseksi.







Parkkipaikalta on siis noin kaksi kilometriä päivätuvalle. Päivätuvan yhteydessä on halkovaja, jossa pöllit vaativat nuotiopuiksi muuttuakseen ensin sahaa ja sitten kirvestä. Ulkona on grillikatos asianmukaisine varusteineen ja bio-WC. Minkäänlaista vesipistettä alueella ei ole, joten kaikki juotava on kannettava mukanaan. Moronvuorella ei ole myöskään jätehuoltoa (biojätteet voi laittaa vessaan), joten kaiken kantamansa roskan saa myös kantaa pois alueelta.

Sisällä päivätuvassa on puuhella, mutta ainakaan lämpimänä kesäpäivänä/-iltana sitä ei tarvittu. Tuvan pöydällä on alueen kartta ja vieraskirja, johon saa jättää terveisensä.

Tuvan ikkunasta näkyvät kyltit merkityille reiteille Simonsaareen (2,9 km), Jäppilään (7,5 km) ja Petäjäpirttiin (10,2 km). Simonsaaressa on muutaman kilometrin mittainen vaelluspolku, jonka varrelta löytyy myös lintutorni. Tällä kertaa en lähtenyt jalkapatikassa reittejä kulkemaan, mutta sekin varmasti täytyy joskus tehdä. Niin paljon olen nähnyt ihastuttavia kuvia ja kuullut kehuja tästä Euroopanlaajuisesti harvinaisesta suoluontokohteesta.











Moronvuorella ollessani - vaikkei heinäkuun loppu mikään erityinen lintuaika olekaan - onnistuin saamaan omallakin mökillä oleskelevan käpytikan kuvaan. Havainnoit muista linnuista jäivät pikaisesti ohilentäviin otuksiin ja öiseen konserttiin, jota pitivät (mehiläis)haukka, lehtokurppa ja outoa kirskuvaa rikkinäisten ketjujen ääntä pitävä liro. Liro oli itselleni kokonaan uusi tuttavuus, vaikkei se käsittääkseni uhanalainen, rauhoituksesta huolimatta, olekaan.

Loistava sivusto luonnossa liikkujalle sekä kasvi- ja eläinkuntaan tutustujalle on LuontoPortti, josta löytyvät muun muassa lintujen lauluäänet (jotka aiheuttavat itselleni kovasti ongelmia...). Sivustolla on runsaasti vinkkejä eri eläinten ja kasvien tunnistamiseen.


Satunnainen yöpyminen päivätuvan piha-alueella on sallittua. Itse totesin riippukeinun (jälleen kerran) hyväksi vaihtoehdoksi majoittautumiseen.

Virallinen reitti pois Moronvuorelta kulkee samaa kautta kuin mitä sinne tultiinkin. Luonnonsuojelualue kuitenkin päättyy hieman päivätuvan pohjoispuolella, joten pyörää saviojien yli taluttaen selviytyy nopeasti turvallisille teille. Vastaan tulee kuitenkin sotilasalueesta kertova merkki Haukkavuoren läheisyyteen saavuttaessa.

Haukkavuorella ei saamieni tietojen mukaan ole enää muutamaan vuoteen ollut toimintaa, mutta ilmeisesti liikkuminen alueella on (virallisesti) edelleen kielletty. Varsinainen Haukkavuoren tutka-asema on aidatulla alueella, mutta sen ympäristössä vaikuttaa liikkuvan sangen paljon retkeilijöitä, marjastajia ja sienestäjiä.





Valkmusaan ja Moronvuoren alueeseen tutustumiseen kannattaisi varata reilusti aikaa - tai sitten tehdä alueelle useampi retki. Itse pyörin lähinnä päivätuvan ympäristössä, joten varsinaiseen suomaastoon ja sen elämään tutustuminen jäi seuraavaan kertaan...

1 kommentti:

  1. Tuonneppa pitääkin lähteä käymään . Kuvat olivat hienot ja kommentit mainioita . Kiitos

    VastaaPoista