Viikonloppuna pidettiin valtakunnallinen valmennusleiri Hokutoryu-ottelijoille. Ju-jutsun ottelutaidoista kiinnostuneita harrastajia valkoisista mustiin vöihin alkoi kokoontua niin etelästä, idästä kuin lännestäkin Pajulahden urheiluopistolle perjantai-iltapäivän vähitellen hämärtyessä illaksi. Pajulahti sijaitsee Nastolassa (Lahdesta noin 15 km Kouvolan suuntaan) Iso-Kukkanen -nimisen järven rannalla. Pajulahdessa järjestetään paitsi urheiluvalmennusta ja -koulutusta myös monenlaista vapaa-ajan ohjelmaa.
Otteluleiriläiset saivat heti huoneisiin päästyään kaivaa kasseistaan esiin ju-jutsu git (harjoitusasu), grappling-hanskat (rystysten kohdalla on toppaus, mutta sormet jäävät vapaiksi tarttumista varten), sääri- ja muut tarvittavat suojat ja suunnata leirityksen ensimmäisiin harjoituksiin Nikula-halliin. Vaikka Nikula-halli on nykyisin omistettu kamppailulajeille, sen nimi taitaa olla peräisin seiväshyppääjä Pentti Nikulalta, joka menneinä vuosina piti hallussaan jopa seiväshypyn maailmanennätystä (Pajulahden hallissa vuonna 1963 hypätty 510)!
 |
| Kuva: Heli Kivelä |
Otteluleirin kouluttajina toimivat pitkän linjan kamppailijat,
harrastajien Puttena tuntema Petri Kolehmainen 4. Dan Turusta ja Kai
Julin 4. Dan Vaasasta. Perjantai-illasta sunnuntain puoleen päivään - siis vajaan kahden vuorokauden - ohjelmaan oli merkitty yhteensä seitsemän ja puoli tuntia lajiharjoituksia sekä epäinhimillisen aikaiset aamulenkit / jumpat lauantai- ja sunnuntaiaamuille. Harjoitusten lisäksi ohjelmassa oli luentoja niin harjoittelun rytmittämisestä kuin urheiluvammoistakin.
Aika-ajoin treenien kesto hieman venähti ja ehtipä siinä joku jo huolestuakin riittääkö ruokaa varmasti kaikille (tutuille tiedoksi, että tällä kertaa se en ollut minä)... Pajulahdessa on aina ollut hyvä ruokatarjoilu ja niin oli tälläkin kertaa huolimatta siitä, että varsinainen ravintola oli remontissa. Tilapäiset ruokailutilat oli rakennettu voimistelusaliin päärakennuksen toiseen kerrokseen ja oppilasruokala Fanniin. Voimistelusalissa käytössä olivat kertakäyttöastiat, enkä voi muuta kuin kauhistella remontin aikana syntyvän jätteen määrää! Fannissa ruokansa sai mättää oikeille lautasille.
Perjantain tankkauksen ja enemmmän tai vähemmän nukutun yön jälkeen koko porukka kokoontui siis lauantain aikaiselle aamulenkille, joka suuntautui alkujumppaan rantakalliolle ja sieltä läheiselle laavulle. Rohkeimmat uskaltautuivat lenkin jälkeen hyiseen veteen virkistäytymään ennen aamiaista. Nälkäisimmät (tai ahneimmat) juoksivat suoraan aamiaispöytään.
Lauantain ohjelma oli pitkä ja tiivis, mutta päivä meni nopeasti erilaisten otteluharjoitteiden, luentojen, keskustelujen ja ruokailujen vuorotellessa. Keskusteluja heräteltiin niin maksimaalisen hapenottokyvyn mittauksesta, harjoitusohjelman rakentamisesta kuin venyttelyn tarpeellisuudesta, palautumisesta tai siitä, miten saada energiat riittämään leiriviikonloppuna harjoituksesta toiseen tai ottelupäivään valmistauduttaessa.
Käytännön harjoituksissa pureuduttiin kamppailun eri osa-alueisiin - lyönteihin, potkuihin ja niiden järkevään yhdistämiseen, alasvienteihin ja niiden vastatekniikoihin, kaatoihin sekä matto-otteluun. Ajankäyttö hyödynnettiin maksimaalisesti sitomalla alkulämmittelyt varsinaisten treenien teemoihin lihashuoltoa unohtamatta. Harjoituksista sai mukavasti ideoita paitsi omaan tekemiseen myös ohjaamiseen.
Harjoitusten tehoa pystyi matkan varrella itse säätelemään kohtuullisen hyvin, mutta sunnuntain viimeisissä harjoituksissa tiristettiin vielä viimeiset pisarat neljän kierroksen kuntopiiriin (kahvakuula, viivajuoksu, sproolaus, tempaus tai työntö, nyrkkeilysäkki) ennen loppujäähdyttelyä ja palauttavia harjoituksia.
Viimeisten treenien jälkeen Nikula-hallista purkautui ulos joukko hikisiä ja väsyneitä, mutta onnellisesti hymyileviä ihmisiä.
 |
| Kuva: Tero Koivisto |
PS. Lyhyet videot viimeisistä sparrauksista ja kuntopiiristä löytyvät Tampereen ju-jutsukoulun YouTubesta:
https://youtu.be/an0gBQGS0PY ja
https://youtu.be/tXBum_WiwHg.
