Polku on reitti

Polku on luonnossa kulkeva reitti kahden pisteen välillä. Ja metsäisessä luonnossa on aina polkuja.
Yksi metsäpolku on puistossa, toinen viidakossa, kolmas kaukana korvessa. Polku voi olla tie tai katu, kuja tai väylä, rata tai reitti.
Se ei välttämättä kulje puiden seassa, vaan saattaa syrjähdellä pihateille ja pientareille, asfaltillekin.
Eikä aina pysytä pelkästään kuivalla maalla...

maanantai 28. syyskuuta 2015

Syyslomalla

Tänä vuonna muutaman päivän mittainen syyslomamme ajoittui syyskuun loppuun. Metsässä oli jo kovasti syksyn tuntua varsinkin aamuisin, jolloin kimalainen yritti heräillä hyhmästään ja hämähäkin verkot pisaroivat kosteutta.
 



Päivän kirkastuessa muutakin elämää alkoi näkyä: syksyn varmaankin viimeiset amiraalit lennähtivät lämmittelemään sinne mistä aurinkoa vielä löytyi, heinäsirkka yritti piiloutua kivikkoon ja hyppeli mahtavilla loikillaan paikasta toiseen. Viherlude onnistui tällä kertaa välttämään metsästysretkellä olleet sudenkorennot ja tänä kesänä harvinainen leppäkerttukin näyttäytyi.





 Metsästäkin löytyi mukavasti saalista: tatteja, suppilovahveroita ja puolukoita.



Eväsretkeä Suursuolle ei kuitenkaan voittanut mikään. Onko hauskempaa kuin hyvin varustautuneena mönkiä mättäältä toiselle karpaloiden perässä tai istahtaa pitkospuille nauttimaan leipää ja kahvia tai kaikessa rauhassa ihailla suojärviä, joita vielä onneksi löytyy - kaikkia soita ei sentään vielä ole ojitettu!



 



tiistai 8. syyskuuta 2015

Kokonaisturvallisuusmessut

Entisessä Pirkkahallissa, nykyisessä Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa, järjestettiin viikonloppuna kokonaisturvallisuusmessut. Ideana oli esitellä erilaisia turvallisuuteen liittyviä asioita "arjen turvallisuudesta maanpuolustukseen". Messuilla esittäytyivät niin poliisisoittokunta kuin kyberturvallisuusasiantuntijat sulassa sovussa koiranäytösten ja liikuntaturvallisuusesittelyjen kanssa. Messujen sivuilta kaapattu kuva ehkä kertoo tarpeellisen:






Taistelunäytöksiä messuilla esiteltiin pienemmässä ja suuremmassa mittakaavassa. Suurin taisi olla maavoimien taistelunäytös ulkoalueilla ja pienimmät 5 x 5 metrisellä tatamilla esitetyt Tampereen ju-jutsukoulun ja Chitalada Finlandin näytökset, joissa lajeina olivat tietenkin Hokutoryu ja Brasilian ju-jutsu sekä thai-boxing ja kravmaga.

Ju-jutsukoulusta meitä oli mukana kohtuullisen kokoinen näytös- ja messuporukka. Lauantaina seuramme toisella naisedustajallamme Helillä oli alkeiskurssien mainostamisen lisäksi aikaa kuvailla puuhiamme.


Alla olevat kuvat on kaapattu Helin kuvaamalta videolta.







Sunnuntaina vaihdoimme Helin kanssa osia, kun sain lauantai-iltana kuumeen, joka ei edes buranan avulla ottanut asettuakseen... Messujen lopuksi päätimme käydä kuvaamassa itsemme maavoimien näytösalueella.
 
Kuva: Tero Pyylampi



torstai 3. syyskuuta 2015

Kalajuttuja

Elokuun loppupuolella pääsin sivusta ihmettelemään verkkokalastusta useampaankin kertaan. Näiden kokemusten jälkeen minulle on turha sanoa, ettei verkoilla tule saalista!

Ensimmäinen kalastusreissu kaakonkulmalla, itäisellä Suomenlahdella, sujui lähes täysin tyynessä säässä, kesäauringon viimeisten säteiden lämmittäessä. Pienisilmäiset verkot laskettiin aamulla kaislikon laitaan, josta ne sitten nostettiin iltapäivällä takaisin ylös.



 

Vaikutti siltä, että koko salakkaparvi oli uinut samaan verkkoon. Varovaisenkin arvion mukaan salakoita oli verkossa kolmesataa, ehkä enemmän. Kalan perkaajalle riitti puuhaa ja ensimmäisen kerran moneen vuoteen tuli testattua kuinka muurinpohjapannu toimii avotulella. Paistamisen ja suolauksen jälkeen herkkua riitti naapureillekin iltapalaksi.




Toinen kalastusreissu suuntautui tietenkin "kotiseudulle Pohjois-Karjalaan", jossa farkut kyllä sujuvasti vaihtuivat verkkarihousuun. Kesämökkimaisemissa veteen sujahtivat useammat verkot, sillä innokkaita kalastajia riitti. Syötti- ja muikkuverkot nostettiin jo muutama tunti niiden laskemisen jälkeen. Tarkoitus oli kai saada muutama syötti pitkään siimaan, toisin kävi.




Verkoissa oli yli 30 kg kalaa, pääosin särkiä, mutta myös iso vadillinen pikkuahvenia (joita kukaan ei valitettavasti jaksanut ruveta perkaamaan). Pitkällä siimallakin tuli loppujen lopuksi yksi kuha, joka savustettuna maistui täyden kuun loisteessa.




Mainittakoon, että se pitkällä siimalla pyydystetty kuha ei jäänyt ainoaksi, sillä verkoista tuli vielä lisäksi kahdeksan kuhaa ja kaksi isoa ahventa...