Suurin nimi leirin ohjaajista oli ranskalainen Alain Sailly (8. dan), legenda, joka on omalta osaltaan toiminut suomalaisten huippuosaajien kouluttajana. Hän on Suomessa saanut varsin kuvaavan lempinimen "alan sälli". On hämmästyttävää katsoa, kuinka nopeasti, ketterästi ja pehmeästi iso mies pystyy liikkumaan - ja hetken kuluttua vastustaja on umpisolmussa tai lukotettuna.
Aikaisempien vuosien tapaan aurinko paistoi ja lämpöä riitti niin sisällä kuin ulkona. Tavanomaiseen leiriohjelmaan kuuluu kaksi harjoitusta sekä lauantaina että sunnuntaina. Lauantain treeneistä ensimmäiset ohjasi edellä mainittu Alain Sailly, jonka harjoituksissa sai samanaikaisesti keskittyä kunnolla ja nauttia tekemisen riemusta. Treeneistä jälkimmäiset pidettiin virolaisten osaajien kuten Hannes Kunartin ohjauksessa läheisellä kenttäalueella. Harjoitusohjelmassa oli lyöntejä ja potkuja yksin ja yhdessä parin kanssa.
Omassa seurassamme on vain muutamia naisharrastajia, joten leirit ovat siinäkin mielessä tervetullutta vaihtelua arkiseen harjoitteluun, että vastustajat ovat kerrankin samankokoisia. Iloa lisää se, että leiri antaa mahdollisuuden treenata huomatavasti itseä parempien vastustajien kanssa. Alla olevissa kuvissa harjoittelen yhden kouluttajan, norjalaisen Unni Stangnesin (4. dan) kanssa.
Leiri oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että sunnuntaina ylempivöisillä naisilla oli mahdollisuus valita halusiko osallistua voimankäyttökoulutukseen vai naisille suunnattuun erikoisharjoitukseen. Ei liene vaikea arvata, kumpi tällä kertaa veti pidemmän korren. Harjoitusaika oli sunnuntaina jaettu siten, että normaalin kahden harjoituksen sijaan meillä oli neljä lyhyempää harjoitusta.
Erikoisharjoituksia tietenkin ohjasivat naiset: senseit Andersson, Stangnes, Tuominen, Kuprina, Käenmäki ja Bekher.
