Kevätflunssa ja pyöräretki

Kevätflunssan kourissa tuhistessaan on mukavaa suunnitella mitä kaikkea voikaan tehdä sitten, kun pää ei enää ole täynnä räkää. Viimeisimmät suunnitelmat kohdistuvat tulevan kesän pitkään pyöräretkeen. Viime kesänä tehty retki oli mukava kolmipäiväinen rutistus, mutta varsinkaan ruokailujen suhteen kaikki ei mennyt kuten Strömssössä. Ja mikäpä voisi retkellä olla tärkeämpää tai ainakin yhtä tärkeää kuin hyvä ruoka?

Yksi vastauksista on tietysti varusteet. Tein edellisen retken vanhalla, joskin hyvin kunnostetulla kapearenkaisella pyörällä, jolla varsinkin juuri lanatut hiekkatiet ja kapeammat kärrypolut olivat haasteellisia ajettavia. Edellisen retken jutut löydät TÄÄLTÄ. Tällä kertaa työkaluksi lähtee syksyllä ostamani maastopyörä, jota on nyt kulutettu läpi talven...

Perinteisen tarakan ja pyörälaukkujen sijaan ajattelin hankkia maastopyörään soveltuvan peräkärryn. Yksi vahva vaihtoehto on BOB Ibex, jota ainakin maailmalla on kehuttu kovasti. Googlen kuvahaku näyttää myös varsin hauskoja viritelmiä, joita Ibexiin on tehty alkaen normaalista tavaran kuljettamisesta akkuihin ja aurinkopaneelivirityksiin tai Ibexin käyttämisestä selkäreppuna!

Ibex kiinnitetään takarenkaan keskiakselin molemmin puolin, joten kiinnityksen pitäisi olla vakaampi kuin vain toiselle puolelle tai satulatankoon kiinnitettävissä malleissa. Kärryn painopiste on myös matalalla ja siinä on 16 tuuman jousitettu pyörä, joten lukemieni tekstien mukaan se toimii myös maastoajossa hyvin.

Kuva Ibexistä BOBgearin sivuilta.

Viime kesänä päädyin yöpymisten osalta ratkaisuun, jossa nukuin hotelleissa ne kaksi yötä, jotka majoitusta tarvitsin. Tulevan kesän retkellä ajattelin majoittautua ainakin pari yötä matkan varrelle osuvilla laavuilla tai päivätupien lähistöllä. Jonkun yön nukun varmaankin myös sellaisessa majapaikassa, jossa pääsee kunnolla suihkuun...

Telttaa en ajatellut kärryyn tunkea, mutta joitakin vuosia sitten hankittu Ticket to the Moon -riippukeinu hyttysverkkoineen kulkee näppärästi pienessäkin tilassa. Silloin ei haittaa, jos laavu sattuisi olemaan täynnä. Tosin sateen varalle täytyy ehkä miettiä jokin vaihtoehtoinen systeemi. Edellinen reissuhan meni pääosin sadevarusteita pukiessa, riisuessa ja sadevarusteet päällä ajellessa.

Niin, ajattelin tällä kertaa polkea hieman lyhyempiä päivämatkoja, joten retki kestänee useamman päivän. Suunnittelin myös polkevani eteläisempää reittiä, joka on hieman viimevuotista pidempi. Matkan varrella on paljon upeita paikkoja nähtäväksi: Aulangon luonnonsuojelualue, Askolan Kirnukallioiden hiidenkirnut, Ruotsinpyhtäällä Brannin luola sekä pienen poikkeaman päässä tietenkin Valkmusan kansallispuisto. Ja paljon muuta.

Hyvän ruoan toivossa trangia ja omat eväät kulkevat mukana retken alusta loppuun! Katsotaan sitten kesällä, minne kaikkialle pyörä polkijaansa kuljettaa.