Traileria testaamassa

Hellejakson jälkeen päätin viettää päivän Bob Ibex -trailerin kanssa pyöräillen. Suunnitelmissani oli testata trailerin toimivuutta lähinnä pitkässä asfalttiajossa kohtuullisen kuorman kanssa. Miettiessäni sopivaa reittiä päätin, ettei haittaa, vaikka matkalla olisi myös hiekkatietä. Keksin sitten, että samalla kokeilen myös kuinka pyöräretkelle soveltuva lämmin ruoka valmistuu ruokatermoksessa matkan aikana.

Olen jo pitkään havitellut sekä pyöräilyyn että muuhun käyttöön sopivia irtohihoja - vilukissa kun olen - joten ensimmäinen suuntani oli Lempäälän Ideapark, josta löytyy useampia urheilukauppoja saman katon alta. Karttaa tutkaillessani totesin, että hyvältä vaikuttava reitti tulee kierroksesta Roineen ja Mallasveden ympäri, Valkeakosken ja Pälkäneen kautta takaisin kotikonnuille.

Kuvakaappaus Google Mapsista.

Ensimmäisenä siis suunta tielle 310, joka Roineen rantaa noudatellen vie suoraan Valkeakoskelle. Reilun kymmenen kilometrin polkemisen jälkeen tie haarautuu "Savon tienä" tunnetulle, Jyväskylän suurajoissa ja myöhemmin Tampereen Urheiluautoilijoiden SM-ralleissa käytetylle soratielle numero 3110. Pätkän soratietä poljettuani ymmärrän hyvin, että se on ralliautoilijoiden suosiossa - ihan kumpaan suuntaan tahansa.

Tieltä löytyy mäennyppylöitä, mutkia, vatsanpohjaa kutkuttelevia "pudotuksia", mitä nyt ikinä rallipätkän voi kuvitella sisältävän. Valitettavasti pari autoilijaa ilmeisesti ajatteli olevansa rallikisoissa tai ajoivat muuten vain taitojensa ylärajoilla auton hallinnan suhteen... Onneksi suurin osa ajoi ohi ja/tai vastaan kauempaa kuin 15 cm päästä!

Vietin ensimmäisen tauon kahvin ja kinkkutoastin parissa Arnoldsilla. Sen jälkeen jaksoinkin kiertää kaikki neljä urheilukauppaa - ja onnistuin kuin onnistuinkin löytämään itselleni sopivat irtohihat. Ideaparkista jatkoin matkaa Valkeakoskelle tietä nro 130 pitkin, jossa oli mukavan leveät pientareet polkijalle. Totesin myös, että trailerin kanssa polkiessani autoilijat väistävät selvästi kauempaa kuin pelkän pyörän kanssa.

Olisin halunnut ostaa traileriin Bob-lipun kaveriksi Suomen lipun, lauantaina kun oli puolustusvoimain lippujuhlapäivä, virallinen liputuspäivä siis. Reitilleni ei kuitenkaan osunut yhtään sen näköistä kauppaa, josta olisin osannut lähteä lippua etsimään. Pysähdyin vain kuvaamaan koskea parin kuvan verran.

Matka jatkui tietä nro 307 pitkin kohti Pälkänettä. Reilut kymmenen kilometriä Valkeakosken jälkeen päätin, että on aika pitää ruokatauko. Ruokatauon paikaksi valikoitui melkoisen kolhon näköinen bussipysäkki, jonka katoksessa oli kuitenkin penkki mihin tavarat sai hyvin leviteltyä.

Olin aamulla tehnyt valmiiksi Hammarplastin Sarek-ruokatermokseen herkkuannoksen. Siis 0,75 dl basmatiriisiä, suunnilleen saman verran viime kesänä kerättyjä ja kuivattuja herkkutatteja pieninä murusina ja noin 1/3 kanaliemikuution. Päälle vain kiehuvaa vettä - ja ruoka valmistuu itsestään matkan edetessä. Lisäksi olin varannut Monarkin pienissä säilyketölkeissä myytävää kanafilettä (jota en tällä kertaa lämmittänyt mitenkään).

Täytyy todeta, että vaikkei minulla lämpömittaria ollutkaan, ruoka oli (ehkä viitisen tuntia termokseen laittamisen jälkeen) selvästi vain haaleaa. En tosin lämmittänyt termaria ennakolta ja kuten oli tarkoituskin kaikki neste oli imeytynyt riiseihin ja tatteihin, jotka olivat muhineet sopivan kypsiksi. Toisaalta, samaan aikaan Airamin termokseen tekemäni kahvi oli hyvinkin lämmintä... Eipä mainittu ruokatermari kyllä Suomen luonnon parin vuoden takaisessa termaritestissäkään järin hyvin pärjännyt. Ruoasta tuli kuitenkin mukavasti energiaa, jolla jaksoi sitten lisätä kampikierroksia mäkiä ylös vastatuuleen vanhaa Pälkäneentietä kohti kotia.

Bob Ibexiä voin hyvillä mielin kehua! Koen sen kanssa polkemisen kevyemmäksi kuin tarakalle ladattujen pyörälaukkujen kanssa matkaamisen. Ylämäet - erityisesti jyrkemmät sellaiset - toki teettävät töitä, mutta tilanne olisi sama minkä tahansa kuorman kanssa.

Valmistaja on todennut ohjeissaan "sallituksi" huippunopeudeksi 40 km/h. Muutamassa alamäessä meni reilusti yli (sykemittarin tietojen mukaan huippunopeus oli 47,2 km/h), mutta hyvin traileri perässä tuli, eikä vaikuttanut myöskään pyörän ohjattavuuteen asfaltilla. Rallipätkällä (hiekkatie) suurin nopeus alamäessä näytti (jälkeenpäin katsottuna) olleen 39,2 km/h, mutta siinä aloin jo jarrutella edessä lähestyvän mutkan vuoksi. Aikaisemman kokemukseni mukaan jyrkkä alamäki ja tiukka kurvi (metsäpolulla) vievät traileria jossain määrin sivuluisuun, mikä tietysti vaikeuttaa pyörän hallintaa...

Olen positiivisen yllättynyt siitä, kuinka hyvin autoilijat väistävät perässä heiluvaa lippua. Liekö kuvittelevat kyydissä kuljetettavan lapsia vai mitä, mutta pientareella polkiessani useimmat siirtyivät vähintään puoliksi vastaantulevien kaistalle - väistö, jota ei tapahdu pelkän pyörän kanssa.

Testissä Bob Ibex -traileri

Kuten joku saattoi edellisestä postauksestani päätellä, olin hyvää vauhtia hankkimassa maastopyöräni seuraksi BOB Ibex -traileria. Koska tietämykseni pyörän teknisistä osista ja varsinkin niiden säätämisestä on nollatasolla, halusin selvittää, pystynkö itse asentamaan kärryn pyörääni ja millaista osaamista se vaatii ei-niin-teknisesti-orientoituneelta-täti-ihmiseltä.

Bob Ibexin sivuilla ilmaistiin hyvin selvästi, että trailerin asennus onnistuu useimpiin pyöriin. Taka-akselin osalta kerrottiin, että Dropout spacing compatibility on 126.5 mm - 140 mm, mutta lisäksi piti huomata, että "not compatible with rear 12 mm through-axles". Jaa niin mitä? Ensimmäinen selvitettävä asia oli, millainen taka-akseli pyörässäni on...

Ilmeisesti kysymys oli niin tyhmä, etten löytänyt vastausta pyörän valmistajan sivuilta (tai ehkä en vain osannut etsiä). Päädyin siis lähettämään sähköpostia LaPierren helpdeskin asiakaspalvelijoille, joilta sainkin vastauksen seuraavana päivänä: pyörässäni (LaPierre Raid 527) käytetty taka-akseli on standardimallinen 135 x 10 mm. Siihen LaPierren edustaja ei suostunut ottamaan kantaa, soveltuuko Ibex asennettavaksi pyörääni, sillä heidän mukaansa on trailerin valmistajan vastuulla varmistaa sopiiko tuote pyörääni eikä päinvastoin...

Laitoin siis postia Varuste.netin asiakaspalveluun, josta tuli selkeä vastaus ja kuvakin vielä selitykseksi.

Traileritilaus lähti maailmalle ja varauduin odottamaan trailerin saapumista muutaman viikon. Neljäntenä päivänä tilauksesta sain tekstiviestin, joka kertoi lähetyksen saapuneen paikalliseen postiin. Eipä sitten muuta kuin pakettia hakemaan ja kotiin kantamaan. Paketin purkaminen sujui käden käänteessä ja laatikosta löytyivät hyvin selkeät ja kuvalliset purkamis- (!) ja asennusohjeet.

Työkalujakaan ei juuri tarvittu, mutta niitä mitä tarvittiin piti olla kaksin kappalein - siis kaksi 10 mm jakoavainta ja kaksi 5 mm kuusiokoloavainta (ohjeen mukaan tosin nelimillinen). Ihan jokaisesta työvaiheesta en ottanut kuvia, kun ylimääräistä kättä ei ollut (enkä jaksanut lähteä hakemaan kameralle jalustaa yläkerrasta...).  Ensimmäisenä tartuin kiinni itse trailerin runkoon, irrotin vetoaisat ja käänsin ne oikeaan suuntaan.

Seuraavat vaiheet olivatkin sitten taka-akselin asentaminen trailerin renkaaseen, renkaan kiinnittäminen jousitettuun runkoon ja jousitetun osan kiinnittäminen trailerin torniin. Viimeksi mainitussa vaiheessa osaa piti kieputella useampaan suuntaan tietyssä järjestyksessä, jotta se asettui paikoilleen, mutta kuvalliset ohjeet olivat tässäkin kohdassa loistavat! Enää piti laittaa paikalleen vain trailerin lippu ja niiltä osin systeemi alkoikin olla kasassa!

Trailerin kokoaminen sujui helposti ja suhteellisen nopeasti, mutta se seuraava vaihe olikin ollut jännityksen aiheena... Taka-akselin soveltuvuus.

Ei hätää. Pyörän alkuperäinen akseli solahti irti kevyesti ja Ibexin QR meni sujuvasti paikoilleen. Pikalukituksen tarkistuksen jälkeen lähdin sitten koeajolle - ensin ilman traileria, enkä huomannut taka-akselin vaihtumista millään tavoin.

Seuraavaksi pitikin sitten kiinnittää traileri kiinni pyörään. Kiinnitys tapahtui siis uusittuun taka-akseliin takarenkaan molemmin puolin. Kiinnitys varmistettiin pienillä "pinneillä", jotka pujoteltiin omille paikoilleen...

Ja vihdoin koitti koeajon aika. Ensin ihan vain tyhjän trailerin kanssa. Tyhjänä traileri kulki perässä varsin huomaamattomasti. EI missään tapauksessa näkymättömästi, sain kyllä osakseni kiinnostuneita katseita mennä viilettäessäni tyhjä traileri perässäni. Traileri myös vaikutti kääntyvän sangen ketterästi. Ihan jyrkintä mahdollista U-käännöstä en tullut kokeilleeksi, mutta kahden kaistan leveydellä käännös onnistuu hyvin.

Haasteita tulee kuitenkin pysäköinnin suhteen: maastopyörääni en halua perinteistä tukijalkaa ja kolme peräkkäistä pyörää ei ole ihan vakain mahdollinen paikallaan seisoja. Yhdistelmä on myös pitkä. Ainakin päiväkodin verkkoaita tarjosi kuitenkin riittävän tuen.

Jäin miettimään, kuinka kolme peräkkäistä pyörää saadaan tuettua pystyasentoon?! Päädyin rakentamaan oman "tripodin" ilman kolmatta jalkaa käyttäen putkena vanhaa mopin vartta, jonka sahasin kahdeksi 40 cm palaksi. Onttojen kappaleiden toiseen päähän löin vasaralla sisään vanhat viinipullon korkit, joihin ruuvasin kiinni Clas Ohlsonilta löytyneet L-tuet - ja omatekoinen seisontatukeni oli valmis. Viimeistelynä kappaleet voisi tietysti ruuvata vielä toisiinsa kiinni ja toiseen onttoon päähän laittaa vaikka vanhojen kävelysauvojen asfalttitassut...

 
Varsinaisesti käyttöön kyllä päätyy Motonetista ostettu moottoripyöriin tarkoitettu tripodi, jonka kävin hakemassa treeneihin mennessäni. Mutta ehkä noille itse tehdyillekin jotain käyttöä löytyy... No joo, takaisin trailerin testaukseen.

Mitä traileriin laitetaan kyytiin, kun halutaan testata sen toimivuutta painavamman kuorman kanssa? Valmistajan mukaan traileri kestää 32 kg:n kuormauksen, mutta aivan niin suurella tavaramäärällä en heti ensimmäisenä ajatellut lähteä liikkeelle. Pienen miettimisen jälkeen tungin Ibexin vedenpitävään kassiin kaksi kahvakuulaa, joiden yhteispaino oli 18 kg. Mainittakoon muuten, että kassiinkin on oma pakkaus-, sulkemis- ja kiinnitysohjeensa!

Ibexissä on - kuten aikaisemmista kuvista voi havaita - jousitus, jota voi lisäksi säätää kuorman painon mukaan kolmeen eri jäykkyyteen. Kahvakuulien paino jäi juuri siihen puoleen väliin...

Kuulat kyydissä lähdin ajelulle varsin rankkaan vesisateeseen. Valitsin testiradakseni reitin, jolla pääsin kokeilemaan niin ajamista asfaltilla kuin hiekkatiellä, pururadalla ja maastopyöräpolulla. Asfalttiajossa traileri tuli painosta huolimatta perässä niin kevyesti, että minun piti muutama kerta vilkaista taakseni, onko se todella perässä.

Hiekkatiellä ajelin tarkoituksella muutamista kuopista, joissa niissäkin traileri seurasi helposti perässä, joskin hieman pomppien. Pehmeämpi hiekkainen alusta "pururadalla" teetti selvästi enemmän töitä pyörän ohjaamisen kanssa, fiilis oli vähän samanlainen kuin jos ajaisi loskaan tai näin keväällä vähän sulaneeseen lumipöperöön.

Loivaan ylämäkeen traileri kulki kevyen oloisesti, mutta fysiikan lait ovat voimassa edelleen. Kun mäki tuli jyrkemmäksi, sai vaihteita vaihtaa pienemmälle ja jalkalihakset joutuivat kunnolla töihin. Yhdistelmän hallinta sujui kuitenkin yllätävän helposti hitaassakin vauhdissa. Fysiikka on fysiikkaa myös jarrutustilanteissa: kuorman kanssa jatkavuuden laki näytti hyvin toimivuutensa eli jarrutusmatka oli selvästi pidempi kuin ilman kuormaa...

Metsäpolulla trailerin kanssa ajelu oli iloinen yllätys! Ibex on malliltaan kapea, joten käytännössä se mahtui hyvin kaikista niistä koloista, johon sen pyörälläni johdattelin. Haasteita tuli - kuten millä tahansa kulkuvälineellä - sateessa kastuneista ja liukkaista kallioista, kivistä ja ennen kaikkea puunjuurista, jotka kaltevina veivät pyörää sivuluisuun.

Myös polun yli kaatuneet pikku puut olivat Ibexille liikaa. Pyörä mennä sujahti kaatuneen rungon yli näppärästi, mutta trailerin maavara on kuitenkin aika pieni, joten vempele tarttui pohjastaan (juuri jousen kohdalta) kiinni, joten "kolmas pyörä" jäi sitten ylitettävän rungon väärälle puolelle. Todettakoon, että tässähän on sitten vain ja ainoastaan kyse reitin valinnasta tai siitä, onko se pyörä kärryineen pakko ajaa puun yli vai voisiko sen vain nostaa... Tai ehkäpä puun voisi myös kiertää. Seuraavalla kerralla sitten. Ehkä.

Lisää kokeiluja ja testailuja seuraa kevään ja kesän mittaa, kunhan pääsen pyörän kanssa "oikeille" retkille.  Mainittakoon varmuuden vuoksi, että en saa mitään lahjuksia jutussa mainituilta yrityksiltä tai trailerin valmistajilta. Mutta olenpahan saanut hyvää palvelua ja tarvitsemani tuotteet!