Polku on reitti

Polku on luonnossa kulkeva reitti kahden pisteen välillä. Ja metsäisessä luonnossa on aina polkuja.
Yksi metsäpolku on puistossa, toinen viidakossa, kolmas kaukana korvessa. Polku voi olla tie tai katu, kuja tai väylä, rata tai reitti.
Se ei välttämättä kulje puiden seassa, vaan saattaa syrjähdellä pihateille ja pientareille, asfaltillekin.
Eikä aina pysytä pelkästään kuivalla maalla...
Näytetään tekstit, joissa on tunniste näkötorni. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste näkötorni. Näytä kaikki tekstit

maanantai 25. heinäkuuta 2016

Aulangon puistometsä

Aulangon puistometsä on osa laajempaa kaupunkipuistoaluetta ja samalla historiallinen, luonto- ja retkeilykohde. Alueelle pääsee halutessaan näppärästi autolla, majoittautua voi viereisessä hotellissa ja samalla alueella on puistoseikkailurataa ja golf-kenttää niistä kiinnostuneille.



Pyöräreissuni yhteydessä tein kävelyretken puistometsässä. Hotellilta kipusin merkkien opastamana kävelytietä suoraan mäkeä ylös Joutsenlammen rantaan. Siellä näkyi runsaasti monen näköisiä isompia ja pienempiä tipusia... Joutsenlammen rannalla on myös penkkejä ja pöytiä retkeilijöitä ja omien eväiden syöjiä varten. Muutama porukka näytti olevan piknikillä myös lammen toisella puolella, jonne pääsee leveähköä kävelytietä pitkin. Reitti vaikutti olevan myös tasainen, joten uskoisin sen soveltuvan myös liikuntaesteisille.





Alueella on monimuotoista kasvillisuutta ja puissa useita erilaisia kääpiä. Kaatuneita puita ei välttämättä raivata pois vaan ne jätetään maahan lahopuuta muodostamaan. Tällaisia maisemia matkustamme kuvaamaan ulkomaille, mutta miksi lähteä merta edemmäs kalaan, kun kotimaastakin löytyy uskomattoman hienoja kohteita?









Alue on viitoitettu varsin hyvin - kuvamerkein. Karhuluolaa kuvaa karhu, näkötornia torni, paviljonkia terävätorninen talo, linnoitusta muuri ja niin edelleen. Matkalla on myös kerrottu historiallisia seikkoja, kuten Yoldia-meren rannan paikkaa liki 10000 vuotta sitten jään vielä peittäessä suurinta osaa maastamme tai nykyisistä touhuista, kuten suppilokoealasta, jolla selvitetään metsäpuiden siemen- ja karikesadon määrää ja laatua...





Tunnetuimmat nähtävyydet ovat kuitenkin Karhuluola, joka on kallioon louhittu, karhupatsaalla "koristettu" luola, ja näkötorni. Luolalta lähtevät portaat - reilut 300 rappusta - kohoavat näkötornin juurelle maisemiin, jotka ovat innoittaneet useita taitelijoita luomistyönsä äärellä. Näkötornin alatasanteella on rautaverkolla suojattu maalaus karhunkaadosta. Ja näkötornin huipun saavuttaa nousemalla vielä pari sataa porrasta ylöspäin. Ylhäältä voi sitten ihastella vaikka Lusikkaniemeä tai maisemia muuten vaan.











Lähellä Aulangontietä on vielä Graniittilinna, jossa kesäisin järjestetään lastenteatteriesityksiä. Linna on rakennettu Reinin alueen linnojen antaman mallin mukaan ja siinä on mielenkiintoisia ja hauskoja ulokkeita ja koloja, joista niin lasten kuin aikuistenkin on mukava kurkistella...





Puistometsässä ja sen lähialueilla kuluisi helposti päivä jos toinenkin, jos kaikkiin paikkoihin tutustuisi kunnolla!

sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Joulu meni jo

Niin, joulu meni jo. Vuosi 2016 alkoi lumettomalla ja tuulisella pakkaspäivällä. Viimasta huolimatta päätimme tehdä pienen kävelyretken Haralanharjulla, josta löytyvät sekä 2009 rakennettu näkötorni että Zacharias Topeliuksen (1818–1898) muistoksi pystytetty kivipaasi. Näkötorni on järjestyksessään kolmas, sillä kaksi ensimmäistä, vuosina 1895 ja 1932 valmistuneet tornit tuhoutuivat tulipaloissa.




Topelius vietti useampia kesiään Kangasalan maisemissa, jotka ovat innoittaneet hänen laulutekstejään kuten Gabriel Linsenin säveltämänä tutuksi tulleen "Kesäpäivä Kangasalla". Toistuvaa keskustelua aiheuttaa kysymys siitä, miltä Kangasalan harjulta näkyvät sekä Längelmävesi että Roineen armaiset aallot - vai onko kyseessä kenties sanoittajan ottama vapaus... Muistomerkkiin on kaiverrettu teksti "Sinulle kiitos ja siunaus valon laulaja Zacharias Topelius. Kotiseutumme kuvaajalle, Kesäpäivä Kangasalla laulun kirjoittajalle 20.6.1853. Muistomerkin pystytti 11.6.1949 Suinulan nuorisoseura".



Mainitun Haralanharjun näkötornin lisäksi Kangasalta löytyy kolme muuta näkötornia: Vehoniemenharjun näkötorni, joka sijaitsee näppärästi automuseon vieressä (otin sieltä joitakin kuvia kesäisen pyöräretkeni yhteydessä), Keisarinharjun näköalatasanne Mobilian autokylän lähistöllä (siitäpä minulla ei taida olla yhtään kuvaa) sekä vajaan kilometrin päästä kotoa sijaitseva Kirkkoharjun näkötorni, josta otin syksyisellä lenkillä muutaman kuvan.