Matkalla jossain Itä-Suomessa

Itäisessä Suomessa oli viikonloppuna jo täysi talvi, kun kävimme siellä pidennetyn viikonlopun ja synttärijuhlien merkeissä. Olimme kuvitelleet tekevämme reissun vielä kesärenkailla, mutta onneksi tuli vilkaistua säätiedotuksia pari päivää ennen lähtöä! Lunta tuprutteli Pohjois-Karjalassa ja Savon rajalla mennen tullen, mikä toisaalta ei haitannut yhtään, kun ulkona oli huomattavasti valoisampaa kuin täällä Hämeessä. Eikä talvinen sää muutenkaan ikävältä tuntunut, sillä vielä ei ollut kovin kylmää. Sitä paitsi syksyinen, märkä pimeys on huomattavasti tylsempää.

Itä-Suomessa ei tylsyydestä ollut tietoakaan, kun suuntasimme Joensuun ainoaan nepalilaiseen ravintolaan Mount Ganeshiin ruokailemaan. Ravintola sijaitsee lähellä toria, vanhan linja-autoaseman rakennuksessa. Vanha linja-autoasema herättää runsaasti muistoja siitä, kun pikkutyttönä tuli odoteltua bussia kerran jos toisenkin musiikkiopistolta kotiin palattaessa. Silloin kauan sitten se viimeinen bussi kotiin lähti klo 20.20, joten kun orkesteri tai soittotunnit kahdeksalta loppuivat, ei asemalla pitkään tarvinnut notkua...

Ravintolassa oli paljon ruokailijoita, mutta palvelu oli siitä huolimatta nopeaa ja ystävällistä. Ruoka oli hyvää ja sopivasti mausteista, kuten itämaisiin herkkuihin sopiikin. Ja kuten useissa muissakin paikoissa, ruokaa riittää kyllä nälkäisimmällekin seurueen jäsenelle!

Kun kotona oli lisäksi tarjolla karpaloilla, kermavaahdolla ja tikkareilla koristeltu kakku, kannatti käydä rentoutumassa matkalla jossain Itä-Suomessa.

Saunomista ja talvikukkia

Kiireisen viikon aikana kaikki liikkumiset ovat tapahtuneet joko puolijuosten, autolla tai junalla. Kuten arvata saattaa, myös istumista on kertynyt enemmän kuin missään suositellaan. Siltikin viikko on ollut mukava ja täynnä iloisia tapahtumia.

Heti alkuviikosta olimme varanneet ruokailu- ja saunatilat Tampereen Sumeliuksenkadulla sijaitsevasta Luonnon hyvästä  hemmotellaksemme itseämme ja pyöreitä vuosia juhlivaa ystäväämme. Tilat olivat viihtyisät ja moneen eri tarkoitukseen sopivat. Voisin hyvinkin kuvitella samaan tilaan paitsi synttärit ja hemmotteluhoidon myös kokouksen tai peli-illan kavereiden kanssa.

Talon väki otti meidät vastaan yrttiteetä tarjoten ja he olivat järjestänyt meille hemmotteluksi hunaja-kookos-yrtti-saunahoidon. Hunajaseos kyllä muistutti tuoksultaan ja ulkonäöltään öljyistä piparitaikinaa ja suihkuhuoneen lattia oli touhun jälkeen täynnä taikinamöykkyjä... Saunottelun jälkeen iho tuntui kuitenkin mukavan pehmeältä ja nyyttäriperiaatteella kasatut ruoat katosivat nopeasti nälkäisiin suihin.

Kaikkihan alkoi pari viikkoa sitten, kun sain töihin puhelun, jossa soittaja kysyi olenko sama Pipsa, joka käy synttärisankarin kanssa lenkillä. Reippaat naiset olivat onnistuneet metsästämään kasaan kaikki juhlakalun parhaat kaverit. Ilta kului rattoisasti takkatulen ääressä istuen ja hyvästä seurasta nauttien.

Viikon muut reippailut ovatkin sitten tapahtuneet Jyväskylässä, jossa pyörähdin opiskelujen ja lasten liikkumiseen liittyvän symposiumin merkeissä. Jyväskylä ei ainakaan portaiden tai talvikukkien määrässä jää yhtään jälkeen Pispalanharjusta...